Osakeyhtiön yrityssaneeraus: hakemus, liitteet ja kustannukset
Yrityssaneerauksella pyritään tervehdyttämään talousvaikeuksiin joutuneen, jatkamiskelpoisen yrityksen toiminta. Osakeyhtiö voi hakea saneerausta kirjallisesti käräjäoikeudelta. Selvitä vaihtoehtoja ajoissa, sillä hakemuksen ratkaisu riippuu yhtiön tilanteesta ja menettelyn laillisista edellytyksistä.
Voiko hakemuksen tehdä itse?
Yhtiö voi laatia hakemuksen itse: oma lakimies ei ole hakemisen pakollinen edellytys. Hakemus on kuitenkin laaja, ja kirjanpitäjän, tilintarkastajan ja saneeraukseen perehtyneen lakimiehen apu voi auttaa selvitysten valmistelussa ja puutteiden välttämisessä. Asiantuntija ei voi taata menettelyn aloittamista. Selvitä etukäteen, mitä työ maksaa ja mitä tarjoukseen kuuluu.
Mitä hakemukseen tarvitaan?
Hakemuksessa ilmoitetaan haettava menettely ja sen peruste sekä selvitetään yhtiön talous, velat ja niiden vakuudet. Tilanteesta riippuen pitää selvittää myös talousvaikeuksien syyt, toiminnan jatkaminen, menettelyn kulujen rahoitus ja uusien velkojen maksukyky. Liitteisiin kuuluvat muun muassa kaupparekisteritiedot, tilinpäätösasiakirjat, velkoja- ja varallisuustiedot sekä tarvittavat muut selvitykset. Tarkista ajantasainen luettelo yrityssaneerausasetuksesta ja toimivaltaiselta käräjäoikeudelta.
Kirjanpidon tulee olla ajan tasalla, jotta yhtiön taloudellinen tilanne, velat ja varat voidaan selvittää luotettavasti. Hakemukseen tarvitaan viimeisimmät tilinpäätösasiakirjat ja tarvittaessa välitilinpäätös asetuksen mukaisesti. Jos kirjanpito on kesken, sovi sen täydentämisestä kirjanpitäjän kanssa ja kerro tilanteesta asiantuntijalle.
Velallisen omaan hakemukseen tarvitaan lähtökohtaisesti yrityssaneerausasetuksen mukainen hyväksytyn tilintarkastajan selvitys, vaikka yhtiöllä ei olisi jatkuvaa lakisääteistä tilintarkastusvelvollisuutta. Selvitys käsittelee esimerkiksi tilinpäätöstä, taloudellista asemaa ja toiminnan jatkamista. Velkojien yhteisessä tai puoltamassa hakemuksessa sovelletaan eri liitesääntöjä; tarkista ne tapauskohtaisesti. KHT- ja HT-tilintarkastajan kelpoisuus määräytyy asetuksen mukaan.
Toimita allekirjoitettu hakemus liitteineen toimivaltaiselle käräjäoikeudelle. Jos konkurssihakemus on jo vireillä tai määräaika lähestyy, hanki viipymättä asiaan perehtynyttä apua ja noudata saamiasi määräaikoja.
Jos samaa yhtiötä koskeva konkurssihakemus on vireillä yrityssaneeraushakemusta tehtäessä, konkurssihakemuksen käsittelyä jatketaan, mutta sitä ei ratkaista ennen päätöstä saneerausmenettelyn aloittamisesta. Jos menettely aloitetaan, konkurssihakemus raukeaa saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen. Lisätietoa on konkurssihakemuksen käsittelyn ohjeessa.
Mitä hakeminen ja menettely maksavat?
Vuosina 2025–2027 sovellettavan oikeusministeriön asetuksen mukaan käräjäoikeuden maksu on 370 euroa, jos menettelyä ei päätetä aloittaa, ja 1 220 euroa, jos se päätetään aloittaa. Nämä ovat vaihtoehtoisia maksuja käsittelyn tuloksen mukaan. Erillinen saneerausasia voi maksaa 370 euroa. Tarkista voimassa olevat maksut Tuomioistuimet.fi:stä ennen hakemista.
Tuomioistuimen maksu ei kata kaikkia kuluja. Tilintarkastajan selvityksestä sekä mahdollisesta kirjanpitäjän ja lakimiehen työstä voi syntyä kustannuksia. Menettelyn aikana myös mahdollisen selvittäjän palkkio ja muut menettelykulut on katettava. Pyydä kirjalliset kustannusarviot ja selvitä rahoitus ennen sitoutumista.
Hakemuksen laatimisesta avustajan kanssa voi syntyä useiden tuhansien eurojen lasku. Esimerkiksi Lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co ilmoittaa alle kolmen miljoonan euron liikevaihdon yritysten hakemuksen laatimisen hinnaksi 3 500–7 250 euroa ilman arvonlisäveroa. Tilintarkastajan palkkio ja oikeudenkäyntimaksu tulevat tämän lisäksi. Kyse on yhden palveluntarjoajan ilmoittamasta esimerkistä; työn sisältö ja hinnat vaihtelevat.
Selvittäjän palkkio on erillinen kulu ja muodostaa yleensä suurimman osan saneerausmenettelyn kustannuksista. Hallituksen esityksessä HE 153/2025 viitataan konkurssiasiamiehen vanhempaan selvitykseen: vuosina 2015–2016 alkaneissa menettelyissä selvittäjän kokonaispalkkion mediaani oli noin 8 200–8 800 euroa ja keskiarvo noin 11 700–13 500 euroa. Luvut kuvaavat tuolloin alkaneita menettelyjä eivätkä ole tämän päivän hintatarjous. Esityksessä ei ilmoiteta, sisältyykö summiin arvonlisävero. Palkkio vaihtelee tehtävän laajuuden ja vaikeuden mukaan, ja sen lisäksi voi tulla muita kuluja.
Kustannukset voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Esimerkiksi sama lakiasiaintoimisto arvioi hakemuksen jälkeisen saneerausohjelman laatimisvaiheen kokonaiskustannuksiksi tyypillisesti 20 000–40 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Tämä on yhden toimiston arvio koko vaiheesta, ei pelkän selvittäjän palkkiosta. Selvittäjä ei toimi yhtiön omana lakimiehenä, joten oma avustaja voi aiheuttaa erillisiä kustannuksia myös menettelyn aikana.
Mistä saan apua?
Maksuton Yrittäjän talousapu auttaa selvittämään yrityksen taloustilannetta ja vaihtoehtoja. Osakkaan henkilökohtaisia velkoja ja yhtiölle annettuja takauksia voi selvittää talous- ja velkaneuvonnassa. Yhtiön saneeraus ja omistajan henkilökohtainen velkajärjestely ovat erillisiä menettelyjä.
Oma tilanteesi vaikuttaa siihen, mitä sinun pitää tehdä. Henkilökohtaista neuvontaa saat maksutta talous- ja velkaneuvonnasta. Lue lisää talous- ja velkaneuvojan avusta.
Lähteet
- Suomi.fi: Yrityssaneeraus
- Finlex: Yrityssaneerausasetus, 1 ja 1 a §
- Finlex: Laki yrityksen saneerauksesta
- Tuomioistuimet.fi: Maksut
- Finlex: Asetus hakemusmaksuista 2025–2027
- Oikeus.fi: Yrittäjän ja yrityksen talous
- Finlex: HE 153/2025, selvittäjän kustannukset
- Heikkilä & Co: Yrityssaneeraushakemuksen laatiminen ja kustannukset
- Konkurssiasiain neuvottelukunta: Selvittäjän tehtävät ja kustannusarvio