Yritysperinnän sallitut kulut
Muun kuin kuluttajasaatavan perintäkulujen on oltava kohtuullisia. Perintälain 10 e–10 j §:ssä säädetään muun muassa yksittäisten toimenpiteiden enimmäismääristä, perintätoimien määrästä, kokonaiskuluvastuusta ja vakiokorvauksesta. Säännökset koskevat vapaaehtoista perintää; oikeudenkäyntikulut ovat eri asia.
Kirjallisesta tai muulla pysyvällä tavalla toimitetusta maksumuistutuksesta voidaan yleensä vaatia enintään 12 euroa. Ensimmäisen maksuvaatimuksen enimmäismäärä on 50 euroa, kun pääoma on enintään 500 euroa; 70 euroa, kun pääoma on yli 500 mutta enintään 2 500 euroa; 90 euroa, kun pääoma on yli 2 500 mutta enintään 10 000 euroa; ja 110 euroa, kun pääoma on yli 10 000 euroa. Uuden samaa saatavaa koskevan maksuvaatimuksen enimmäismäärä on yleensä puolet ensimmäisen enimmäismäärästä. Suoraan ulosottokelpoisille saataville ja eräille perijöille on omat rajansa.
Velallisen pyynnöstä tehdystä vähintään 14 päivän maksuajan pidennyksestä voidaan yleensä vaatia enintään 10 euroa. Koko jäljellä olevan saatavan kattavan kirjallisen maksusuunnitelman enimmäiskulu on pääoman ja maksuerien mukaan 30–75 euroa; yli kuuden erän suunnitelmaan liittyy laissa säädetty eräkohtainen lisä. Suoraan ulosottokelpoiselle saatavalle on erityisraja.
Tratan käytön enimmäiskulu on samoissa pääomaluokissa vastaavasti 110, 125, 140 tai 155 euroa. Konkurssilain maksukyvyttömyysoletuksen luomiseksi annetusta konkurssiuhkaisesta maksukehotuksesta saa yleensä vaatia enintään 100 euroa sekä todelliset todisteellisen tiedoksiannon kulut. Toimenpiteen sallittavuus ja tosiasialliset kulut on arvioitava erikseen.
Saman saatavan kokonaiskuluraja on samoissa pääomaluokissa yleensä 250, 470, 550 tai 620 euroa. Suoraan ulosottokelpoisen saatavan kokonaiskuluraja on 214 euroa. Jos tällaisen saatavan perinnässä on käytetty lain tarkoittamaa konkurssiuhkaista maksukehotusta, raja on 314 euroa. Ylittäviä todellisia kuluja saa vaatia vain laissa säädetyin perustein; suoraan ulosottokelpoisia saatavia koskee tiukempi rajaus. Arvonlisävero voidaan lisätä laissa säädetyissä tilanteissa, jos velkoja ei voi vähentää sitä verotuksessaan.
Voiko lain kulurajan mukainen maksu silti olla kohtuuton?
Kyllä. Enimmäismäärä ei ole automaattinen hinta. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa saatavan suuruus, tarpeellinen työ ja toimien tarkoituksenmukaisuus. Lupa- ja valvontaviraston ohjeen mukaan hyvin pienistä saatavista ei voi säännönmukaisesti periä enimmäismääriä.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto arvioi kahdessa 16.1.2023 annetussa päätöksessä suoraan ulosottokelpoisten TyEL-maksujen perintää. Tapauksessa ESAVI/32534/2022 pääoma oli 84,96 euroa ja tapauksessa ESAVI/40987/2022 se oli 165,97 euroa. Kummassakin vaadittiin 50 euroa ensimmäisestä maksuvaatimuksesta ja 110 euroa tratasta. AVI piti kuluja kokonaisuutena kohtuuttomina. Arviointiin vaikuttivat muun muassa pieni saatava ja suora ulosottokelpoisuus. Ensimmäisessä tapauksessa trattakuluja oli vaadittu ennakolta; toisessa virasto huomioi myös yrittäjän henkilökohtaisen vastuun ja puuttuvan selvityksen kirjeitä laajemmasta työstä. Virasto kiinnitti yhtiön huomiota menettelyyn, eikä päätöslyhennelmissä määritelty uutta kulumäärää. Tapaukset ovat viraston päätöskoosteen sivuilla 110–111.
Millaisia kuluja on aiemmin arvioitu?
Seuraavat AVI:n ratkaisut annettiin ennen nykyisten yritysperinnän kulurajojen voimaantuloa 1.5.2022. Ne kuvaavat yksittäisten kulujen arviointia; summat eivät sellaisinaan osoita nykyisin sallittua määrää. Tapaukset löytyvät päätöskoosteesta sivuilta 102–109.
Päätöksessä ESAVI/2748/05.11.11/2016, 21.9.2016, AVI piti ennen ensimmäistä maksuvaatimusta tehdyn 39 euron maksutapaselvityksen kustannusta tarpeettomana kyseisessä perinnässä. Päätöksessä ESAVI/53/05.11.11/2016, 31.8.2016, 221,67 euron kokonaiskuluja pidettiin kohtuuttomina. Niihin sisältyneen 42,91 euron arvonlisäveron periminen oli virheellistä, koska velkoja sai vähentää veron. Arvonlisäveron käsittelyä ratkaisee velkojan vähennysoikeus.
Päätöksessä ESAVI/5031/05.11.11/2015, 11.11.2015, AVI piti 437,19 euron saatavasta vaadittua 147,56 euron ensimmäisen maksuvaatimuksen kulua kohtuuttomana. Perintätoimisto ei ollut osoittanut, että tavanomaisista toimista olisi tässä tapauksessa aiheutunut yritysperinnän erityiskustannuksia. Ratkaisu on päätöskoosteen sivulla 105.
AVI piti myös joitakin kuluja kohtuullisina. Päätöksessä ESAVI/3623/05.11.11/2015, 11.9.2015, se piti 251,72 euron saatavan trattaperinnässä 103,01 euron perintäkuluja kohtuullisina, kun perijä oli selvittänyt tekemänsä työn. Päätöksessä ESAVI/8405/05.11.11/2014, 31.8.2015, se piti kohtuullisina 68,32 euron saatavasta vaadittuja 9 euron muistutuskuluja ja 59,13 euron muita perintäkuluja. Saman asian aiemmassa vaatimuksessa mainittu 45,53 euroa sisältyi myöhempään kulumäärään. Tapaukset on selostettu myös hallituksen esityksen HE 191/2020 sivulla 11.
Päätöksessä ESAVI/9722/05.11.11/2016, 11.7.2017, AVI piti 148,80 euron saatavan toisesta maksuvaatimuksesta vaadittua 72 euron kulua kohtuuttomana. Ensimmäisestä vaatimuksesta oli vaadittu 40 euroa, eikä suuremmalle jälkimmäiselle kululle esitetty perustetta. Päätöksessä ESAVI/16764/2018, 23.10.2019, AVI piti 36,44 euron saatavan 69 euron kuluja ja 27,13 euron saatavan 54 euron kuluja kohtuuttomina. Kulut voivat silti joissakin tilanteissa ylittää pääoman; arvio tehdään tapauskohtaisesti.
Toimien määrä ja kulurajojen ylittäminen
Uudesta maksullisesta maksumuistutuksesta tai maksuvaatimuksesta saa yleensä vaatia kuluja vasta, kun edellisen muistutuksen tai vaatimuksen lähettämisestä on kulunut vähintään kymmenen päivää. Saman saatavan perinnässä kulut saa yleensä vaatia enintään kahdesta maksuvaatimuksesta. Jos käytetään trattaa, maksuvaatimuksista saa yleensä vaatia kulut vain yhdestä. Laissa on poikkeuksia, joiden edellytykset on osoitettava.
Yksittäisen toimen enimmäismäärän ylittäminen voi perustua tavanomaista suurempaan työmäärään. Kokonaiskulurajan ylittäminen taas edellyttää poikkeuksellisen vaikeaa perintää ja muita laissa säädettyjä perusteita. Perijän on eriteltävä kulut ja niiden perusteet. Suoraan ulosottokelpoisten saatavien kulurajojen ylittämistä on rajoitettu erikseen.
Trattaa saa käyttää vain lain edellytyksin. Lupa- ja valvontaviraston 30.10.2026 tiedotteessa kuvatussa tapauksessa perijä ei selvittänyt yrityksen riitautusta riittävästi ennen tratan lähettämistä. Virasto kiinnitti yhtiön huomiota menettelyyn. Perintälain 10 §:n mukaan esimerkiksi hyvän perintätavan tai tratan käyttöä koskevien sääntöjen vastainen menettely voi poistaa velvollisuuden korvata perintäkulut, ellei menettely ole moitittavuudeltaan vähäistä.
Miten 40 euron vakiokorvaus vaikuttaa?
Vakiokorvaus ja muut kulut sovitetaan yhteen. Esimerkiksi jos saman saatavan korvattavat perintäkulut ovat yhteensä 70 euroa ja velkoja vaatii 40 euron vakiokorvauksen, muita kuluja voi vaatia lisäksi 30 euroa. Kokonaismäärä on tällöin 70 euroa. Esimerkki havainnollistaa EU-tuomioistuimen ratkaisun C-287/17 periaatetta; 70 euroa ei ole tuomiossa hyväksytty kulumäärä.
EU-tuomioistuimen ratkaisun C-370/21 1.12.2022 mukaan vakiokorvaus voi tulla kyseeseen useasta myöhästyneestä maksusta myös saman sopimuksen perusteella. Pelkkä uusi muistutus ei kuitenkaan ole uusi maksu. KKO:n ratkaisussa 2023:39 hyväksyttiin 135 myöhästyneestä laskusta yhteensä 5 400 euroa vakiokorvauksia. EU-tuomioistuimen ratkaisun C-279/23 11.7.2024 mukaan laskun pieni määrä tai lyhyt viivästys ei yksin poista vakiokorvausta, kun sen edellytykset täyttyvät. Ratkaisu koskee maksuviivästysdirektiivin tulkintaa; se ei sellaisenaan laajenna Suomen viranomaisten oikeutta periä vakiokorvausta.
Mitä teen, jos yritykseltäni vaaditaan liikaa perintäkuluja?
Pyydä erittely toimista, päivämääristä ja kulujen perusteista sekä mahdollisesta arvonlisäverosta. Kiistä perusteeton kulu kirjallisesti ja kerro, minkä erän tai osan kiistät ja miksi. Erota se riidattomasta pääomasta ja muista riidattomista eristä.
Voit tehdä rekisteröidyn perintätoimiston toiminnasta ilmoituksen Lupa- ja valvontavirastolle. Virasto valvoo toimintaa, mutta ei alenna kuluja, keskeytä perintää tai ratkaise yksityistä rahariitaa. Riita voidaan tarvittaessa ratkaista tuomioistuimessa. Valitusvaihtoehdoista on erillinen opas. Suoraan ulosottokelpoisen saatavan kiistäminen ei välttämättä pysäytä perintää: tilanteessa voi olla tarpeen tehdä perustevalitus tai muu oikeussuojapyyntö. Kuluttajasaatavien rajat ovat eri oppaassa.
Oma tilanteesi vaikuttaa siihen, mitä sinun pitää tehdä. Henkilökohtaista neuvontaa saat maksutta talous- ja velkaneuvonnasta. Lue lisää talous- ja velkaneuvojan avusta.
Lähteet
- Finlex: Laki saatavien perinnästä 513/1999, 7 ja 10 e–10 j §
- Lupa- ja valvontavirasto: Perintätoiminnan valvonta
- Lupa- ja valvontavirasto: AVI:n päätöslyhennelmät, s. 102–111
- Finlex: HE 191/2020, s. 11, yritysperinnän kulujen arviointi
- Lupa- ja valvontavirasto: Riitautetun saatavan perintä, 30.10.2026
- EU-tuomioistuin: C-287/17, 13.9.2018
- EU-tuomioistuin: C-370/21, 1.12.2022
- EU-tuomioistuin: C-279/23, 11.7.2024
- Korkein oikeus: KKO 2023:39, 6.6.2023
- Finlex: Perintälain muutos 299/2022
Kysy tai anna palautetta tästä sivusta
Lähetä kysymys tai palautetta nimettömästi. Käytämme viestejä sivuston kehittämiseen emmekä vastaa niihin henkilökohtaisesti.
Älä kirjoita viestiin nimeäsi, yhteystietojasi tai muita tietoja, joista sinut voi tunnistaa. Lue tietojen käsittelystä.